|
|
|
Aloe
Vera
Historia
 Rakkaalla
lapsella on monta nimeä tuntuu
pitävän
paikkansa Aloe Veran suhteen. Aloe nimi
tulee todennäköisesti Arabian kielen sanasta
alloeh, joka tarkoittaa
kiiltävää, kitkerää
ainetta. Sillä on myös muita nimiä
kuten Aloe
Barbadensis Miller, Curacao Aloe, Barbados Aloe, Aloe,
Keltainen Aloe (Yellow Aloe),
Lääkealoe (Medicinal Aloe), Aloe
Vulgaris. Kauneus- ja
terveystuotteena aloeta on käytetty ainakin 4000 vuotta
juontaen
muinaiseen Egyptiin, Roomaan, Kreikkaan, Arabiaan, Kiinaan ja Intiaan.
Todisteita käytöstä on löytynyt
ainakin
Mesopotamialaisista savitauluista ja Egyptiläisistä
sarkofageista.
Monet historian kuuluisat lääkärit
käyttivät aloeta
terapeuttisiin tarkoituksiin. Myös Mahatma Gandhi ja
Kristoffer
Kolumbus vannoivat aloen nimeen.
Kasvitiede
Aloe kasvaa lämpimässä ilmastossa ja
hedelmällisessä maastossa. Se
kestää hyvin
kuivuutta ja se muistuttaa ominaisuuksiltaan kaktusta. Aloe
kuuluu
kuitenkin liljakasveihin. Aloeta löytyy yli 300 lajia, mutta
pääasiallisesti neljää, joissa on
lääkinnällisiä
vaikutuksia:
Aloe Barbadensis Miller, Aloe Vulgaris, Curacao Aloe
eli Aloe Vera
Aloe Perryi Baker, Socotrine Aloe, Zanzibar Aloe
Aloe Feroxor, Cape Aloe
Aloe Arborescens
Täysikokoinen Aloe Vera on noin 60 cm korkea. Lehtien keskelle
muodostuu varsi, johon keltaiset putkimaiset kukat muodostuvat.
Luonnossa yleensä kolibri pölyttää
kasvin.
Perennana Aloe Veran elinkaari on noin 12 vuotta. Kaupallisissa
tarkoituksissa sadonkorjuu on noin 2-4 vuoden
ikäisenä,
vaikka kasvi tulee täysimittaiseksi 4-5 vuodessa. Kun
ulommaiset
lehdet kerätään, kasvi muodostaa kalvon
muutamassa
sekunnissa ja kumin oloisen suojakalvon 'haavaan'. Kasvin pinta on
vahamainen ja kova sisältäen paljon kalsiumia ja
magnesiumia.
Aloe on 99-99.5% vettä ja pH noin 4.55. Se
sisältää
yli 75 eri aineosaa:
Vitamiinit
Aloessa on tärkeät antioksidantit A
(betakaroteenina), C, ja E,
sekä B1, B2, B3, B6 vitamiinit, foliinihappo,
koliini. Sen sanotaan myös
sisältävän hieman yleensä
kasveissa
harvinaisempaa B-12 vitamiinia.
Entsyymit
Amylaasi, proteaasi ja lipaasi pilkkovat sokereita, proteiineja ja
rasvoja. Karboksipeptidaasi lamauttaa bradykiniinin, joka
aiheuttaa
kipua verisuonten laajentuessa (vasodilaatio) ollen siten
anti-inflammatorinen (tulehdusta ehkäisevä)
ja analgeettinen (kipua lievittävä).
Mineraalit
Aloe Vera sisältää natriumia, kaliumia,
kalsiumia,
magnesiumia, mangaania, kuparia, sinkkiä, kromia ja
rautaa. Magnesium laktaatti ehkäisee histidiini
dekarboksylaasia (histidine decarboxylase) estäen siten
histamiinin muodostumisen histidiini aminohaposta. Histamiini vapautuu
iholle allergisissa reaktioissa, joten tämä reaktio
saattaa
puolestaan ehkäistä esim. allergisia iho-reaktioita
kuten
kutina.
Sokerit
Sokerit tulevat kasvin liima-ainekerroksesta, joka
ympäröi
geeliä. Sokerit sisältävät
sekä mono-
että polysakkarideja, joista tärkein lienee
pitkäketjuinen glukomannaani (glucomannan). Se auttaa
mahdollisesti 'vuoraamaan' suolen vuotavassa
suolioireyhtymässä. Nämä sokerit
myös vaikuttaisivat
immuunijärjestelmään.
Antrakinonit
Nämä fenoliset mahlasta löytyvät
yhdisteet
muodostuvat vapaista antrakinoneista ja niiden johdoksista:
barbaloiini,
isobarbaloiini, antrone-C-glykosiidit, kromosomit.
Näistä
muodostuu yhteensä 12 yhdistelmää, jotka
isoina
määrinä ovat ulostavia eli purgatiivisia.
Pieninä määrinä ne edesauttavat
imeytymistä
suolessa, ovat antimikrobisia analgeettejä (kipua
lievittävä lääke).
Ulkoisesti ne
imevät ultraviolettisäteilyä ja
hillitsevät
tyrosinaasi aktiivisuutta vähentäen melaniinin
muodostumista
ja siten pigmenttimuutoksia iholla. Aloen antrakinoneja ovat
myös aloiini, antraseeni, antranoli, aloehappo,
barbaloiini, emodiini, kanelihappo, krysofaanihappo ja
resistanoli.
Ligniini
Puinen aines, joka auttaa muita aineita imeytymään
iholta.
Saponiinit
Saippua-ainekset muodostavat 3% geelistä ja
ovat antiseptisiä ja antimikrobisia vaikuttaen
bakteereihin, viruksiin, sieniin ja hiivasieniin kuten candida.
Kasvisterolit
Näitä ovat kampesteroli, B-sitosteroli ja lupeoli.
Kasvisterolit ovat anti-inflammatorisia.
Salisyylihappo
Aspiriinin tyyppinen aines, jolla on kuumetta
lievittäviä, verta ohentavia, anti-inflammatorisia ja
antibakteerisia ominaisuuksia. Iholle laitettuna keratolyyttinen
(sarveistumaa sulattava) vaikutus, joka auttaa ihoa
puhdistumaan nekroottisesta kudoksesta (kuollut
ihokudos).
Aminohapot
Aloe Vera geelissä on 20 kehon 22:sta aminohaposta.
Näistä siinä on seitsemän
kahdeksasta
välttämättömästä
aminohaposta, joita keho
ei pysty muodostamaan ja siten tulee saada ravinnosta, ainoastaan
tryptofaani puuttuu. Vaikkakin määrät ovat
pieniä
niillä on synerginen vaikutus.
Terapeuttisia
tuotteita
1. Osa tuotteista valmistetaan aloen pihkasta tai mahlasta,
joka on laksatiivinen ja parasiitteja tuhoava - vermifugi.
2. Osa tuotteista perustuu liima-aineeseen ja geeliin, jotka tulevat
joko siivutetusta tai kokonaisesta lehdestä.
Näistä jälkimmäinen täytyy
suodattaa hiilen
läpi antrakinonin poistamiseksi - toisaalta pienet
määrät antrakinonia auttaa
imeytymistä suolesta ja
siinä on antimikrobinen vaikutus.
Geeli juodaan mehuna ja sitä
käytetään
ihonhoitotuotteissa. Sen uskottujan nuorentavien ja ihon
ikääntymistä hidastavien ominaisuuksiensa
takia
sitä on käytetty kosmetiikkateollisuudessa
pitkään.
Farmakologia
Tutkimustyö viittaisi, että Aloe Vera vaikuttaa
pääasiallisesti kahteen alueeseen:
- Epiteelikudos - solukerros, joka peittää
kehon
osia ja
onkaloita. Iho on suurin epiteeli, lisäksi siihen
kuuluu
nenän ja sierainten kalvot, keuhkoputket, suu, ruokatorvi
ja
ruoansulatuskanava, suoliston limakalvot sekä
sukuelintiehyet.
- Immuunisysteemissä vaikutus sytokiineihin - aiheuttaen
immunomodulaation (immuunivasteen muuntaminen).
Kosmeettiset
vaikutukset
1. Polysakkarit auttavat kosteuttamaan ihoa, joita tuotteen tulisi
optimaalisesti sisältää 20-40%.
2. Kollageenin ja elastiinin lisääntyminen ihon
fibroblastien stimuloinnista. Myös tärkein vaikutus
haavan
paranemisessa - fibroblastit Aloe Veran vaikutuksesta - in vitro
tutkimuksissa jakaantuvat kolmesta neljään kertaan
enemmän kuin kontrolliryhmässä.
Kosmeettisesti
tämä vähentäisi
ikääntymistä ja
ihoryppyjä.
3. Pigmentin muodostumisen väheneminen
anti-tyrosinaasin johdosta:
Tyrosiini > DOPA
>
Melaniini
(Tyrosinaasi)
(Polymerisaatio)
Tämän johdosta jatkuva käyttö
vähentäisi
maksaläiskien muodostumista. Joissain tapauksissa jo olevat
läiskät on hävinneet kun voidetta on
käytetty
pitkään.
4. Ihon immuunisysteemin paraneminen pitkäketjuisten
polysakkariidien ultraviolettisäteilyltä suojaavan
ominaisuuden johdosta. Erityisesti ulkoisesti
käytettynä
tehokas aktiiviaineiden imeydyttyä syvemmälle ihoon.
Vaurioituneet
epiteelipinnat
Aloen haavoja parantava ominaisuus perustuu useaan
tekijään:
Anti-inflammatorinen
- Bradykinaasi hillitsee proteaaseja - vähentynyt turvotus ja
punotus
- Salisyylihappo ehkäisee prostaglandiinien biosynteesin
arakinodihapon syklo-oksygenaasin hillitsemisellä ja
siten
vähentää histamiineja ja serotoniinia.
Prostaglandiinit ovat
osallisina tulehdus- ja immuunivasteissa.
- Magnesium laktaatti hillitsee histidiinin
dekarboksylaasia ja siten vähentää
histidiinistä muodostuvan histamiinin
määrää.
- Tromboksaanin tuotanto vähenee, jonka
tuloksena suonet supistuvat ja verihiukkasten
sakkuatuvuus lisääntyy.
Tämä on erittäin
hyödyllinen palovammoissa, jossa lisääntynyt
verenkierto
edesauttaa paranemista.
Edellisten vaikutusten johdosta myös sillä on
puhdistava ja
puuduttava vaikutus, jotka ovat erittäin
hyödyllisiä
esim. sekä akuutin että kroonisen allergisen
ihottuman
(nokkosihottuma eli nokkosrokko) hoidossa.
Antimikrobinen
Aloe Vera tuhoaa useimmat haava-patogeenit kuten pseudomonas
aeruginosa, e. koli ja staphylococcus aureus - in vitro. Kokeilujen
mukaan se
myös hillitsisi MRSA sairaalabakteerin kasvua. Sen on
myös osoitettu tuhoavan hiivaa kuten candida
albicans ja fungia kuten silsa eli jalkasieni. Herpes viruksetkaan
eivät pidä siitä
(sekä simplex ja zoster). Kaiken lisäksi
siinä on
entsyymitoimintaan liittyvä kuolleen solukon
hajotusominaisuus,
ehkäpä perustuen stimuloituun makrofagin
toimintaan.
Fibroblastien stimulaation seurauksena kollageenin tuotanto
lisääntyy.
Ravinto
Aloen yleinen ravitsemuksellinen vaikutus
sisältää
synergisiä vaikutuksia mineraalien ja hivenaineiden,
vitamiinien
ja entsyymien kesken. Yleisesti Aloe Veran on todettu auttavan
iho-oireisiin kuten ekseema, psoriasis, acne vulgaris ja rosacea
(ruusufinni),
krooninen nokkosihottuma sekä ihon haavaumat.
Käyttäjäkokemuksia on moneen
lähtöön ja
on raportoitu monenlaista vaikutusta esim. astmaan, nenän
tukkoisuuteen, artriittiin, ja erilaisiin ruoansulatus- ja
suolisto-ongelmiin kuten närästys, mahakatarri,
divertikuloosi ja ärtyneen suolen oireyhtymä
(lieventävänä oireiden palatessa
7-10pv
käytön lopetuksen jälkeen).
Monet käyttäjäkokemukset täytyisi
tietenkin
vahvistaa kliinisillä kokeilla. Lukuisten positiivisten
kokemusten
sekä lupaavien laboratoriokokeiden perusteella kattaviin
tutkimuksin olisi hyviä perusteita. Esimerkiksi placebo
kontrolloitu kaksoissokkotutkimus alkaa lähitulevaisuudessa
kattaen 100 ärtyneen paksusuolen
oireyhtymästä
kärsivää potilasta.
Ravintoterapeutti Jeffey Bland Linus Pauling Instituutista on testannut
suolen toimintaa 10 terveellä vapaaehtoisella: Todettiin,
että aloe lisäsi peristalttista liikettä
suolessa
nopeuttaen siten suolen toimintaa ja tyhjenemistä. Proteiinit
sulivat ja imeytyivät paremmin - testattu virtsa-arvoista.
Uloste oli suurempaa lisääntyneen
vesipitoisuuden
johdosta. Suoliston floora normalisoitui tapauksissa joissa oli korkeat
määrät hiivaa.
Immunomodulaariset
vaikutukset
Pitkäketjuinen sokeri polysakkaridi asemannaani -
joka on
eristetty Carrington
Laboratoriossa USA:ssa ja markkinoidaan tuotenimellä
carrisyn
- on
osoittanut in vitro aktiivisuutta retrovirusta vastaan ja sitä
on
kokeiltu jonkinasteisella menestyksellä adjuvanttina
(vahvistaa
toisen aineen vaikutusta) AIDS hoidoissa. Vaikutus perustuisi
immuniteetin vahvistamiseen vaikuttaen sytokiineihin tai kemikaaliseen
viestinvälittäjäsysteemiin. Se on jo FDA:n
hyväksymä käytettynä toiseen
retrovirukseen -
kissojen leukemiaan (feline leukaemia).
Eläinlääkäri Peter Green on
myös
käyttänyt sitä
menestyksekkäästi hevosten
post-viraaliseen syndroomaan (myalgic encephalomyelitis).
Tässä kokeessa 11
14:stä hevosesta pystyi palaamaan hoidon ansiosta takaisin
kilpa ym. toimintaan -
näillä hevosilla ei ollut enää
mitään
apua perinteisen lääketieteen puolelta. Hevosilla
tämä syndrooma aiheuttaa valkosolujen
määrän
tippumisen lähes kuolettavalle tasolle. Aloe hoidon
jälkeen
valkosolut palasivat normaalille tasolle, osoittaen vaikutuksen
immuunijärjestelmään.
Pitkäketjuiset sokerit ja mahdollisesti myös
glykoproteiini
vaikuttaa immuunijärjestelmään usealla
tavalla:
- Fagosytoosin (solusyönti) stimulointi
neutrofiileissä.
- Varastojen täydennyksen aktivointi
- B-lymfosyyttien stimulointi erikoisten vasta-aineiden
valmistamiseksi
- Vaikutuksen tehostus sekä neutrofiilien
käyttämillä kuolettavilla aineilla (kuten
vetyperoksiini
H2O2) että makrofagien
(typpihappo) immuunipuolustuksessa
- T-lymfosyyttien aktiviteetin stimulointi
ja
mahdollisesti niiden vuorovaikutus monosyyttien
kanssa.
Aloe suuhygieniassa ja hammaskirurgiassa
Aloeta käytetään useiden hampaiden
ja suun alueen ongelmien hoidossa:
1. Käyttö periodontaalisen operaation alueella
paikallisesti.
2. Käyttö ienkudokseen, jossa on
jonkinlainen trauma (esim. naarmu)
3. Aspiriinin aiheuttamiin polttoihin
4. Hampaanpoiston jälkihoitona
5. Akuutit suurakkulat paranevat paremmin kuten herpes,
afta ja suupielen haavaumat
(Jos on taipuvaisuus aftoihin kannattaa
välttää hammastahnoja jotka
sisältää natriumlauryylisulfaattia!
Tämän oletetaan aiheuttavan myös
erinäisiä iho-onglemia, joten sitä
sisältäviä hygieniatuotteita on
myös syytä välttää.
Myös samaa tarkoittavilla hakusanoilla voi etsiä
lisätietoa: sodium dodecyl sulfate (SDS) eli sodium lauryl
sulfate (SLS).
6. Krooniset suutaudit ja jopa AIDS:sta johtuvat ienongelmat ja
leukemia potilaat saavat helpotusta aloesta (Lichen
Planus, Benign Pemphigus, Migratory Glossititis,
Geographic Tongue and Burning Mouth Syndrome)
7. Hammasproteeseista aiheutuvat hiertymät pysyvät
puhtaampana sienistä ja bakteereista, joten tulehdusvaara
pienenee.
8. Aloe auttaa niinikään kontrolloimaan
tulehdusalttiutta hammasimplanttien ympärillä.
Aloe
eläinlääketieteessä ja
eläinten ravintolisänä
Yli 200 erilaista terveysongelmaa
liittyen
erilaisiin eläimiin kuten kissat, koirat, hevoset,
karja-eläimet, lampaat, vuohet, erilaiset pikkulemmikit,
käärmeet, liskot, kalat ja linnut on hoidettu
aloella.
Kattava tietopaketti löytyy esim. kirjasta: David Urch
“Aloe
Vera Natures Gift – Aloe in Veterinary Practice”.
Mahdollisia
sivuvaikutuksia lääkkeiden kanssa
Diabetes: Tulisi kontrolloida ettei verensokeri laske liian alas
lääkityksen kanssa.
Hydrokortisoni: Aloe geeli saattaa lisätä
hydrokortisonin turvotusta laskevaa vaikutusta.
Sydän- ja nesteenpoistolääkkeet: Aloe
sisäisesti
otettuna saattaa laskea kalium tasoa. Jotkut lääkkeet
saattavat myös laskea kaliumin tasoa.
Aloella oli yhden raportin mukaan mahdollisesti osansa liiallisella
verenvuodolla anestesia lääke Sevofluranen
yhteydessä (molemmat vaikuttavat verihiutaleiden
sakkautumiseen) -
The Annals of Pharmacotherapy: Vol. 38, No. 10, pp. 1651-1654.
Aloen vaikutuksista lääkkeiden, ravintolisien ja
yrttien kanssa otettuna ei
ole riittävästi tietoa. Jos käytät
lääkkeitä, konsultoi apteekkarin tai
lääkärin kanssa aloen
käytöstä.
Mahdollisia
vaaratekijöitä
Allergiat
Jotkut saattavat olla allergisia aloelle (suurempi riski jos on jo
todettu allergia valkosipulille, sipuleille, tulppaaneille).
Sivuvaikutukset
Suositelluilla annoksilla aloe saattaa aiheuttaa kramppeja ja
ripulia tai jopa veristä ulostetta.
Diabetes,
munuaisongelmat, sydäntaudit, nesteongelmat
Aloe saattaa alentaa verensokeri ja kalium arvoja. Joten
diabeteksestä, munuaisongelmista, sydäntaudeista tai
elektrolyyttiongelmista kärsivien tulisi konsultoida
lääkärin kanssa aloen
käytöstä.
Raskaus ja
imettäminen
Aloeta ei tulisi käyttää sisäisesti
raskauden aikana, koska se saattaa aiheuttaa kohdun supistelua.
Imettämisen aikana ei suositella aloeta, tosin mahdollisista
haitoista ei ole tieteellistä
näyttöä.
Mahdollisia
sivuvaikutuksia
yrttien ja ravintolisien kanssa
Ulostavien yrttien kuten sennan kanssa otettuna saattaa aiheuttaa
ripulia. Verensokeria laskevat yrtit kuten bitter melon
(Momordica charantia) ja kaliumia laskeva lakritsi (Glycyrrhiza glabra)
saattavat niinikään aiheuttaa yhdessä aloen
kanssa liiallista vaikutusta.
Alustava tutkimus, johon osallistui 18 ihmistä löysi
aloe veran käytön lisäävän
C- ja E-vitamiinin imeytymistä.
Mahdollisia
haitallisia
vaikutuksia
Suoliston limakalvojen mahdollisesti peruuttamaton vaurio,
suolistokrampit, vaikea ripuli
Genitourinaarinen munuaisvaurio, jatkuvassa
käytössä punertava virtsa
Hematologinen veren kerääntyminen lantion seudulle
suurilla annoksilla
Metabolinen nesteiden ja elektrolyyttien väheneminen
jatkuvassa käytössä, hypokalemia
Iholla käytettynä dermatiitti, yksi tutkimus:
pidentynyt haavojen
paraneminen ulkoisessa käytössä (ihon hapen
läpäisevyys kärsii - onko
tässä nyt kysymys itse hapen saannista vai
aloesta?)
Muut alueet: spontaani abortti tai ennenaikainen synnytys kolmannella
trimesterillä
Lisätietoa
PubMed
(hakusanaksi esim. 'aloe vera' tai 'aloe vera wound' jne.)
IASC.org
aloeresearch.com
Kehon
biomagneettinen tasapainotus
Meridiaanit
ovat
yhteydessä
kehomme elimiin ja elintoimintoihin. Kehon magneettikenttiin ja siten
solun sähköiseen tasapainoon
vaikuttavalla nestemäisellä biomagneettisella
yhdisteellä voidaan tasapainottaa meridiaaneja. Meridiaanien
tasapainotuksen
seuranta on helppoa meridiaanianalyysiin
perustuvalla raportoinnilla (60
akupisteen mittaus) ja omalla huomioinnilla tai vaikka
laboratoriokokeilla. Kaikki
meridiaanit tulee olla tasapainossa optimaalisen terveyden
saavuttamiseksi. Sisältää mm. 12
päämeridiaania - elin-parit: keuhko-virtsarakko,
paksusuoli-munuainen, vatsa-verenkierto,
perna/haima-kolmoislämmitin, sydän-sappirakko,
ohutsuoli-maksa. Lisäksi se
sisältää toimintoja
kuten immuunijärjestelmä (lymfa), rauhastoiminta eli
hormonitoiminta, kehon
biokemikaalit, rasva-aineenvaihdunta, hermosto ja alueita kuten
sidekudokset, nivelet, selkäranka ja -ydin.
Sisältää myös detox ohjelman
kyseisille
alueille koska esim. toksiinit kuten raskasmetallit ja kemikaalit
häiritsevät
kehon sähköisiä ja biokemiallisia
signaaleja.
 |
|
|
|
|
|
|
